Karkeakarvaisen istrianajokoiran rotumääritelmä

Rotumääritelmä pdf-muodossa Kennelliiton sivuilla.

KARKEAKARVAINEN ISTRIANAJOKOIRA (ISTARSKI OSTRODLAKI GONIČ)

Alkuperämaa: Kroatia
Ryhmä: 6
FCI:n numero: 152
Hyväksytty: FCI 29.5.2015
Kennelliitto 16.2.2016

KÄYTTÖTARKOITUS: Erittäin kestävä ajokoira, joka soveltuu erityisesti jäniksen, ketun ja villisian metsästykseen mutta myös kytkettynä jäljestäväksi koiraksi.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 6 ajavat ja jäljestävät koirat
Alaryhmä 1.2 keskikokoiset ajavat koirat
Käyttökoetulos vaaditaan.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Rotu polveutuu Adrianmeren itärannikon vuoristoalueiden valkokirjavasta ajokoirasta. Seudun viileän ilmaston vuoksi sillä on karkea karva. Varhaisin maininta karkeakarvaisesta istrianajokoirasta löytyy v. 1719 Dakovon piispan Petar Bakicin teoksesta, jossa kerrotaan rodun kasvatuksen alkaneen jo ennen 1300-lukua. Ensimmäinen kuva rodusta on profeetta Markuksen katedraalissa Makarskassa. FCI julkaisi ensimmäisen rotumääritelmän 6.4.1955.

YLEISVAIKUTELMA: Hienostelematon, vankkarunkoinen, keskikokoinen ajokoira. Tyypillinen karvapeite: karkea, pitkähkö, lumivalkoinen karva jossa oranssit merkit päässä ja rungossa. Karkea karva saa koiran näyttämään vankalta. Sukupuolileiman tulee olla selvä.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Mittasuhteiltaan suorakaide, rungon pituus selvästi säkäkorkeutta suurempi. Etäisyys maasta kyynärpäähän on noin puolet säkäkorkeudesta. Kallo on hieman kuonoa pitempi.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Helposti metsästykseen koulutettavissa, soveltuu kaikenlaiseen säähän ja myös epätasaiseen, kiviseen ja mäkiseen maastoon. Sävyltään keskisyvä tai syvä haukku. Ilmeeltään vakava mutta luonteeltaan miellyttävä, tasainen ja hyvin kiintynyt omistajaansa.

PÄÄ: Sopusuhtainen runkoon nähden, hieman erisuuntaiset pään linjat.
Kallo: Hieman kuonoa pitempi, levein kohta korvien välissä. Otsa on hieman pyöristynyt. Niskakyhmy ja otsauurre ovat selvästi erottuvat. Kalloa peittää pehmeämpi ja pitempi karva.
Otsapenger: Kohtuullisesti erottuva.
Kirsu: Kuononselän tasolla, sieraimet hyvin avoimet. Koko kirsu ja sierainten sisäpuoli ovat mustat tai ruskeat. Osittainen pigmentin puutos kirsussa sallitaan mutta se ei ole toivottua.
Kuono: Voimakas, suorakaiteen muotoinen, hieman kalloa lyhyempi, otsapenkereestä kirsua kohti kapeneva mutta ei suippo. Kuononselkä on suora. Kuonossa karva muodostaa tiheän parran ja viikset.
Huulet: Kohtuullisen paksuiset ja tiiviit, suupieli ei erotu. Täysin pigmentoituneet ja kirsun väriset. Osittainen pigmentin puutos huulissa sallitaan mutta ei ole toivottu.
Leuat / hampaat: Vahvat ja säännölliset leuat, hampaat valkoiset ja tasaisessa rivissä. Leikkaava purenta, etuhampaat kohtisuorassa leukoihin nähden. Täydellinen purenta (42 hammasta) on toivotuin, P1- ja M3-hampaiden puuttumista ei oteta huomioon. Muiden hampaiden puuttuminen ei ole toivottavaa.
Posket: Poskilihakset ja -luut eivät ole liian korostuneet.
Silmät: Keskikokoiset, kohtuullisen etäällä toisistaan ja vaakatasoon nähden 10– 15 asteen kulmassa. Muodoltaan soikeat ja väriltään tummanruskeat, ilme on vakava.
Silmäluomet ovat tiiviit, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset, ja täysin pigmentoituneet, kirsun väriset. Osittainen pigmentin puutos silmäluomissa sallitaan mutta se ei ole toivottua. Kulmakarvat ovat tuuheat, melko pitkät ja karkeat.
Korvat: Riippuvat, silmien tasolle kiinnittyneet ja lyhyemmän karvan peittämät. Korvat ovat kärjestään pyöristyneen kolmionmuotoiset, ja eteenpäin vedettyinä ulottuvat suupieleen. Korvat laskeutuvat ilman poimuja tai kiertymistä, korvarusto ei ole ulkoneva.

KAULA: Vahva ja lihaksikas, asennoltaan 45asteen kulmassa vaakatasoon nähden. Kaula kapenee päätä kohti, kaulanahka on tiivis ja vailla selviä poimuja.

RUNKO: Vahva, tasapainoisesti kehittynyt.
Säkä: Korostunut.
Selkä: Vahva, lihaksikas, leveä ja vaakasuora.
Lanne: Keskipitkä, leveä, lihaksikas, kiinteä ja sulavasti lantioon liittyvä.
Lantio: Hieman säkää alempana. Lihaksikas, voimakas, leveä ja viisto, 25–30 asteen kulmassa vaakatasoon nähden
Rintakehä: Syvä, leveä ja tilava mutta ei tynnyrimäinen eikä liian leveä. Rintakehä ulottuu kyynärpäihin.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa rintalastan takana hieman kohti kuvetta.

HÄNTÄ: Jatkaa lantion linjaa. Tyvestään vahva, kapenee vähitellen kohti hännänpäätä. Alas vedettynä häntä ulottuu kintereeseen tai jopa sen alle. Asennoltaan sapelimaisesti selkälinjan alapuolella. Koiran ollessa kiihtynyt hännän asento voi olla korkeampi mutta ei selän yli kaartuva eikä myöskään rungon alle vetäytyvä. Häntä on kauttaaltaan karvoittunut, alapuolella karva on pitempää.

RAAJAT
ETURAAJAT:
Yleisvaikutelma: Runkoon nähden sopusuhtaiset.
Lavat: Keskipitkät ja lihaksikkaat, lapakulma on 115–120 astetta.
Kyynärpäät: Rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Vahvat, pyöreäluiset ja lihaksikkaat, edestä katsottuna yhdensuuntaiset.
Ranteet: Lyhyet ja joustavat.
Välikämmenet: Joustavat, hieman viistot.
Etukäpälät: Muodoltaan soikeat, varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Vahvat päkiät ja kynnet.
TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Vahvat ja joustavaliikkeiset.
Reidet: Vahvat, leveät ja lihaksikkaat.
Sääret: 40 asteenkulmassa vaakatasoon nähden.
Kintereet: Vahvat ja kiinteät, kinnerkulma noin 130 astetta.
Välijalat: Lähes pystysuorat, tiiviit ja joustavat.
Takakäpälät: Muodoltaan soikeat, varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Vahvat päkiät ja kynnet.

LIIKKEET: Tasapainoiset, sujuvat ja pitkäaskeliset, tehokas takaraajan työntö. Selän tulee mieluiten pysyä vakaana, koira ei saa astua ristiin.

NAHKA: Joustava, melko paksu, rungonmyötäinen ja poimuton, väriltään vaaleanpunainen. Ihossa on usein harmahtavan mustia (joskus ruskehtavia) pigmenttilaikkuja, jotka näkyvät valkoisen karvan läpi eikä tämä ole virhe.

KARVAPEITE
Karva: Peitinkarva on kovaa, karkeaa, kiillotonta ja hieman aaltoilevaa, noin 5–8 cm pitkää. Karva ei saa olla tiiviisti ihonmyötäistä, ei myöskään kiharaa eikä saa muodostaa kiehkuroita. Kuonossa se muodostaa viikset ja parran, silmien yläpuolella hieman muuta karvaa pehmeämmät, selvät kulmakarvat. Korvissa karva on lyhyempää ja suorempaa. Peitinkarvan alla on lyhyempi, tiheämpi pohjavilla, joka on ihonmyötäistä ja runsaampaa talvella.
Väri: Perusväri on lumivalkoinen. Rungossa ja päässä on laikkuja jotka voivat olla mitä tahansa oranssin sävyä, mutta niiden tulee olla samanvärisiä. Oranssia väriä ei saa olla enempää kuin 1/3. Päässä merkkejä voi olla korvissa, kallossa ja kuonossa, mutta koko pää ei saa olla täysin värittynyt; symmetriset merkit ovat toivotuimmat. Rungossa laikut voivat sijaita missä tahansa; useimmiten niitä on selässä, rintakehässä ja hännäntyven ympärillä, ja niiden tulee olla selkeästi erillään. Laikut eivät saa olla väriltään epätasaiset tai reunoiltaan haalistuneet. Pieniä, valkoisen perusvärin läpi erottuvia pilkkuja on usein korvissa.

KOKO
Säkäkorkeus: Urokset 50–54 cm
Nartut 48–52 cm
Erinomaisilla yksilöillä hyväksytään ±3 cm poikkeama ihannekorkeudesta.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran hyvinvointiin ja terveyteen sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
• Vihaisuus tai liiallinen arkuus.
• Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen.
• Yhtenevät pään linjat (kovera profiili).
• Kallo-osaa pitempi kuono.
• Kovera tai kyömy kuononselkä.
• Ala- tai yläpurenta, vino purenta.
• Herasilmä.
• Täydellinen pigmentin puutos kirsussa, silmäluomissa tai huulten reunoissa.
• Runko säkäkorkeutta lyhyempi.
• Matalaraajainen, pitkänomainen muoto (kondrodystrofinen).
• Kiertynyt tai sivulle kaartuva häntä.
• Yli 12 cm tai alle 3 cm pitkä karva rungossa.
• Pehmeä, voimakkaasti laineikas, kihara tai huopaantunut karva.
• Punaiset, kastanjanruskeat tai sitruunankeltaiset merkit; muu kuin rotumääritelmässä kuvailtu väritys.
• Kolmivärisyys.
• Annetun säkäkorkeuden ylitys tai alitus.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.